Helsingin asuinhuoneistojen keskimääräinen kuukausivuokra huoneluvun mukaan 1900

Helsingin asuinhuoneistojen keskimääräinen kuukausivuokra (mk) huoneluvun mukaan vuonna 1900.

Aineisto sisältää tietoja asuinhuoneistojen keskimääräisistä kuukausivuokrista (Suomen markoissa, mk) huoneluvun mukaan Helsingissä vuonna 1900.

Aineisto linkittyy muiden asuntojen keskimääräisiä kuukausivuokria tarkastelevien aineistojen kanssa; lähteet ja huomautukset liittyvät kaikkiin näihin aineistoihin.

Huomioitavaa

1. Vuosien 1900 ja 1910 tiedot: Keskimääräiset kuukausivuokrat on laskettu jakamalla tilastollisessa vuosikirjassa ilmoitettujen keskimääräisten vuosivuokrien hinnat 12:lla.
2. Vuosi 1900a: Kaupunkiaseman alue eli 1.-10. kaupunginosa.
3. Vuosi 1900b: Kaupunkiin yhdistetty alue; Kallio, Eläintarha Töölönlahden ja rautatien itäpuolella, Sörnäsin Itäisen wiertotien itäpuolella oleva alue Hörneperistä Sörnäsin vankila- ja panimoalueelle saakka, Kallion pohjoispuolella Itäisen wiertotien ja Eläintarhan wälillä olewa alue, Lapin- ja Hietaniemi sekä L. wiertotien länsi- ja Taiwallahdelle wiewän tien eteläp. olewa osa Töölöä , Läntisen wiertotien länsi- ja Taiwallahdelle wiewän tien pohjoispuolella olewa osa Töölöä, Läntisen wiertotien itä- ja rautatien länsipuolella olewa osa Töölöä ja Eläintarhaa, Fredriksperin asema alueineen, Arabia, Anneberg ja Wanhakaupunki, saaret.
4. Vuosi 1900c: Kaupungin rajain ulkopuolella, kaupungin maalla: Sörnäsin panimoalue, Hermanni ja Toukola, Gumtähden säteri, Kottbyn tila, Meilansin tila huvila-alueineen, Greijuksen tila.
5. Vuosi 1900d: Koko alueella eli kaupunkiaseman alue, kaupunkiin yhdistetty alue ja kaupunginrajojen ulkopuolella.
6. Vuokrat ilmoitettu käyvin hinnoin eli tilastovuoden rahassa.
7. Keittiö on laskettu huoneeksi. Keittiötä ei virallisissa tilastoissa ole luettu mukaan huonelukuun vuodesta 1989 lähtien (http://tilastokeskus.fi/meta/kas/as_taso.html, 9.6.2015).
8. Vuokratiedusteluissa kerättiin tietoja määrätyissä kortteleissa sijaitsevien vuokrattujen asuinhuoneistojen vuokrista; näiden huoneistojen lukumäärää on kaupungin kasvaessa vähitellen vastaavasti lisätty.
9. Vuosina 1942-46 ei vuokratiedustelua vuokrasäännöstelyn vuoksi toimitettu; korkeimmat sallitut vuokrankorotukset v. 1939 kesäkuun 1. päivän vuokriin verrattuina olivat v. 1942 syyskuun 1. päivästä alkaen uunilämmitystaloissa 3 % ja keskuslämmitystaloissa 20 %, v. 1943 syyskuun 1. päivästä alkaen vastaavasti 8 % ja 22 %, v. 1945 huhtikuun 1. päivästä alkaen vastaavasti 15 % ja 30 % sekä v. 1947 heinäkuun 1. päivästä vastaavasti 30 % ja 60 %. Myöhemmin valmistuneiden huoneistojen perusvuokria saatiin siitä lähtien korottaa huoneiston valmistusvuodesta riippuen vastaavasti 5-25 % ja 10-45 % siten, että korotus pienenee sitä mukaa mitä myöhemmin huoneisto on valmistunut. (tilastollinen vuosikirja 1953, s. 257)
10. Vuoden 1950 lokakuun jälkeen korotettiin ennen vuotta 1939 rakennettujen talojen asuinhuoneistojen vuokria neljä eri kertaa, viimeksi 1.12.1952, jolloin perusvuokran korotus vuoden 1950 lokakuun tasosta oli 94,4 %
11. V. 1954-1969: 1. tammikuuta 1963 Suomen markka uudistettiin siten, että siihen saakka käytössä olleen rahan 100 markkaa vastasi uutta yhtä markkaa ja siihenastinen markka yhtä penniä. Summista siis yksinkertaistettuna pudotettiin kaksi nollaa pois. Taulukon vuokrat on siis vuodesta 1954 eteenpäin ilmoitettu nk. nykymarkassa.
12. Vuodesta 1961 alkaen keskuslämmityksellä varustetut vuokrat sisältävät myös osakkeenomistajilta vuokratut huoneistot.
13. Vuosina 1957 ja 1960 vuokrat ilman keskuslämmitystä koskevat vain ennen v. 1949 valmistuneita huoneistoja, vuosina 1958 ja 1959 ennen v. 1940 valmistuneita.
14. Asuntokantaa ja asumistasoa kuvaavat tilastot perustuvat vuosina 1920, 1930, 1950, 1960 ja 1970 väestölaskentoihin, vuosina 1955 ja 1965 Helsingissä suoritettuihin otantaväestölaskentoihin sekä vuonna 1975 valtakunnalliseen asunto- ja elinkeinotutkimukseen. (Tilastollinen vuosikirja 1979, s. 83)
15. V. 1975-79: keskuslämmitteiset päävuokrasuhteiset asuinhuoneistot. Ei sisällä lämminvesimaksuja tai vuokran lisäksi maksettavia lämmityskustannuksia.
16. V. 1980: ml. lämminvesimaksut ja vuokran lisäksi maksettavat lämmityskustannukset
17. Elinkustannusindeksi 1914:1-6=100. Vuodet 1921-2003 perustuvat viralliseen elinkustannusindeksiin. Vuodet 1860-1914 perustuvat erillistutkimuksiin ja ovat epävirallisia, kuten myös vuosien 1914-1920 luvut.
18. Rahanarvonkertoimessa on otettu huomioon rahauudistus v. 1963 sekä euroon siirtyminen v. 2002.
19. Tilastokeskuksen Statfin-tietokannasta löytyy keskimääräiset asuntojen neliömetrivuokrat pääkaupunkiseudulla vuodesta 1962 lähtien.

Lähteet

1. V. 1900: Tilastollinen vuosikirja 1911 (taul. 37) ja tilastollinen vuosikirja 1915 (taul. 42)
2. V. 1910: Tilastollinen vuosikirja 1915 (taul. 42)
3. V. 1930-50: Tilastollinen vuosikirja 1953 (taul. 237)
4. V. 1954-69: Tilastollinen vuosikirja 1970 (taul. 148)
5. V. 1970-74: Tilastollinen vuosikirja 1975 (taul. 151)
6. V. 1975: Tilastollinen vuosikirja 1979 (taul. 4.6). Alkuperäinen lähde Tilastokeskuksen valtakunnallinen vuokratiedustelu.
7. V. 1976-79: Tilastollinen vuosikirja 1980 (taul. 4.6). Alkuperäinen lähde Tilastokeskuksen valtakunnallinen vuokratiedustelu.
8. V. 1980: Tilastollinen vuosikirja 1981 (taul. 4.6)
9. Rahanarvonkerroin: Tilastokeskus, viitattu 13.8.15.

HUOM: Tilastoja käytettäessä tulee kiinnittää huomiota eri vuosien vertailtavuuteen.