Espoon asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat rahatulot desiililuokittain vuodesta 1995 alkaen.
Asuntokunta-aineiston tulonsaajatieto on maassa vakituisesti asuvien tilastovuoden lopun tieto. Tulonsaajilla ei ole ikärajoja. Kaikki tulonsaajat otetaan mukaan perusjoukkoon (ei jätetä pois esim. poikkeuksellisen suurituloisia).
Asuntokunta-aineistossa ei ole laitoshoidossa, asunnottomina tai tietymättömissä olevia henkilöitä eikä niitä, joiden kotikuntakoodi on pysyvästi ulkomaat. Muita ulkomailla asuvia ei pystytä luotettavasti erittelemään. Tilastovuoden aikana kuolleiden henkilöiden tiedot eivät ole mukana. Tästä seuraa, että kuolleiden henkilöiden (mm. valtionveronalaisten) tulojen tilastovuoden kertymä ei näy ko. asuntokunnan tiedoissa.
Osa-aluetiedoissa ei ole koordinaatittomia asuntokuntia. Ne ovat mukana kaupunkitason tiedoissa. Euromääräiset tiedot ovat tilastovuoden rahassa.
Nollatuloiset asuntokunnat
Lähtöaineisto sisältää myös sellaisia asuntokuntia, joiden valtionveronalaisten tulojen määrä on 0 euroa. Lähtöaineistoon on korjattu eri tilastojen muunnoksessa syntyneet tyhjät kohdat valtionveronalaisiin tuloihin nolliksi. Joidenkin asuntokuntien tulot voivat olla pelkästään sellaisia käyttörahatuloja, joista ei makseta veroja. Aineiston yhtenäisyyden ja verrattavuuden kannalta asuntokuntien kokonaismäärät on jätetty muodostettuun aineistoon ennalleen. Siten asuntokuntien lukumäärätiedoissa on edelleen mukana myös nollatuloiset valtionveronalaiset asuntokunnat.
Asuntokunnan viitehenkilö
Viitehenkilö on asuntokunnan suurituloisin henkilö. Jos suurituloisin on alle 18-v lapsi, niin viitehenkilö on asuntokunnan vanhin. Lähtöaineiston kaikille henkilöille on voitu määrittää tulotiedot. Aineistossa on myös nollatuloisia.
Vaikka joidenkin asuntokuntien valtionveronalaiset tulot olisivat 0 euroa, on näillä asuntokunnilla usein jonkin verran vuosittaisia käyttötuloja.
Käytettävissä olevat rahatulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.
Desiililuokat
Desiilit 1-10 kulutusyksikkökohtaisista käyttötuloista muodostuvat asuntokuntien määristä, kun asuntokunnat on ensin järjestetty tulojensa mukaan nousevaan järjestykseen ja jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan. Henkilölaskelmat perustuvat asuntokuntiin luettaviin henkilömääriin.
Asuntokuntafrekvenssit vaihtuvat eri desiililuokissa aluekokonaisuuden sisällä, kun desiilien määrittelyperuste muuttuu. Määrittelyperusteen muuttuessa alueisiin liittyvät summaluvut eivät muutu. Kun desiililuokkien määrittelyperuste on esim. koko kunta, lähtöjoukko on silloin kunnan kaikki asuntokunnat.
Pienituloiset asuntokunnat
Suomessa ei ole käytössä virallista pienituloisuuden määritelmää. Taulukossa on käytetty yleisesti käytettyä määritelmää, jonka mukaan pienituloisia ovat asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 % koko maan kaikkien kotitalouksien (ekvivalentista) mediaanitulosta.
Valtionvaraiset tulot yhteensä asuntokunnalla
Euromääräiset valtionveronalaiset tulot yhteensä asuntokunnalla.
Asuntokunnan kulutusyksiköt
Eurostatin suosittama OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikko, jossa asuntokunnan ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet saavat painon 0,5 ja 0-13-vuotiaat lapset saavat painon 0,3.
Asuntokunnan käyttötulo
Käytettävissä oleva rahatulo, tiedot euroa, viety vuosille 2005-.
Ekvivalentti tulo
Asuntokunnan tulot jaettuna asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä.
Lukujen vertaaminen StatFin-taulukoihin
Ohjelmateknisistä syistä saadut euromääräiset luvut voivat erota Tilastokeskuksen StatFin-taulukoiden vastaavista luvuista vähäisessä määrin.
Tietoja ei saa julkistaa niiltä alueilta, joilla on vähemmän kuin 100 tulonsaaja-asuntokuntaa.
