Vammaisten palvelujen asiakasmäärät, suoritteet ja kustannukset Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa vuodesta 2004 alkaen.
Aineistoon on vuodesta 2017 alkaen yhdistetty kehitysvammahuollon vertailu.
Suomen kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen asiakasmäärien, suoritteiden ja kustannusten tarkastelut rajautuvat sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) mukaisiin palveluihin että vammaisille henkilöille tarkoitettuihin palveluihin keskittyen niihin, joista on säädetty laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987).
Kehitysvammaiset henkilöt voivat saada ensisijaisia palveluja esimerkiksi sosiaalihuoltolain (1301/2014), lasten päivähoitolain (36/1973) ja terveydenhuoltolain (1326/2010) perusteella. Turun tiedoissa on mukana sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Kehitysvammaisille myönnetään palveluja myös vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia koskevan lain (380/1987) perusteella, ja nämä palvelut sisältyvät tarkastelussa vammaispalvelujen osuuteen. Lisäksi omaishoidon tuen vapaapäiviin (laki omaishoidon tuesta 937/2005) liittyvä kehitysvammaisten lyhytaikaishoito on mukana Vantaan ja Turun tiedoissa ja Espoon tiedoissa oman toiminnan ja yhden palveluntuottajan osalta. Helsingissä ja Tampereella omaishoidon vapaat ovat mukana oman toiminnan osalta. Kuljetuspalvelujen osalta tarkastellaan myös sosiaalihuoltolain (ShL, 1301/2014) mukaisia kuljetuspalveluja, sillä kyseinen palvelu vaikuttaa vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen käyttöön.
Mukana olevat palvelukokonaisuudet ovat henkilökohtainen apu, avohuollon palvelut (kuljetuspalvelut, asumista tukevat palvelut sekä työ- ja päivätoiminta), ympärivuorokautiset asumispalvelut, kehitysvammaisten perhehoito ja kehitysvammaisten laitoshoito.
Kuutoskaupungit muodostuvat Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä Kuutoskaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Kuutostyöryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja ja varhaiskasvatuspalveluja. Tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät ja toteuttavat tiedonkeruun käytännössä.
