Helsingin asuntokuntien tulot asuntokunnan elinvaiheen ja alueen mukaan vuodesta 1995 alkaen.
Asuntokunta-aineiston tulonsaajatieto on maassa vakituisesti asuvien tilastovuoden lopun tieto. Tulonsaajilla ei ole ikärajoja. Kaikki tulonsaajat otetaan mukaan perusjoukkoon (ei jätetä pois esim. poikkeuksellisen suurituloisia).
Asuntokunta-aineistossa ei ole laitoshoidossa, asunnottomina tai tietymättömissä olevia henkilöitä eikä niitä, joiden kotikunta on pysyvästi ulkomaat. Muita ulkomailla asuvia ei pystytä luotettavasti erittelemään. Tilastovuoden aikana kuolleiden henkilöiden tiedot eivät ole mukana. Tästä seuraa, että kuolleiden henkilöiden (mm. valtionveronalaisten) tulojen tilastovuoden kertymä ei näy ko. asuntokunnan tiedoissa.
Osa-aluetiedoissa ei ole koordinaatittomia asuntokuntia. Ne ovat mukana kaupunkitason tiedoissa. Euromääräiset tiedot ovat tilastovuoden rahassa.
Nollatuloiset asuntokunnat
Lähtöaineisto sisältää myös sellaisia asuntokuntia, joiden valtionveronalaisten tulojen määrä on 0 euroa. Lähtöaineiston eri tilastojen muunnoksessa syntyneet tyhjät kohdat on korjattu valtionveronalaisiin tuloihin nolliksi. Joidenkin asuntokuntien tulot voivat olla pelkästään sellaisia käyttörahatuloja, joista ei makseta veroja. Aineiston yhtenäisyyden ja verrattavuuden kannalta asuntokuntien kokonaismäärät on jätetty aineistossa ennalleen, siten asuntokuntien lukumäärätiedoissa on edelleen mukana myös nollatuloiset valtionveronalaiset asuntokunnat.
Valtionvaraiset tulot yhteensä asuntokunnalla
Euromääräiset valtionveronalaiset tulot yhteensä asuntokunnalla.
Asuntokunnan viitehenkilö
Viitehenkilö on asuntokunnan suurituloisin henkilö. Jos suurituloisin on alle 18-v lapsi, niin viitehenkilö on asuntokunnan vanhin. Lähtöaineiston kaikille henkilöille on voitu määrittää tulotiedot. Aineistossa on myös nollatuloisia. Vaikka joidenkin asuntokuntien valtionveronalaiset tulot olisivat 0 euroa, on näillä asuntokunnilla usein jonkin verran vuosittaisia käyttötuloja.
Pienituloiset asuntokunnat
Suomessa ei ole käytössä virallista pienituloisuuden määritelmää. Taulukossa on käytetty yleisesti käyrtettyä määritelmää, jonka mukaan pienituloisia ovat asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 % koko maan kaikkien kotitalouksien (ekvivalentista) mediaanitulosta.
Käytettävissä olevat rahatulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.
Asuntokunnan kulutusyksiköt
Eurostatin suosittama OECD:n ns. muunnettu kulutusyksikköasteikko, jossa asuntokunnan ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet saavat painon 0,5 ja 0-13-vuotiaat lapset saavat painon 0,3.
Asuntokunnan käyttötulo
Käytettävissä oleva rahatulo, tiedot euroa, viety vuosille 1995, 2000, 2005- . Vuosi 1990 ei saatavilla.
Ekvivalentti tulo
Asuntokunnan tulot jaettuna asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä.
Lukujen vertaaminen StatFin-taulukoihin
Ohjelmateknisistä syistä saadut euromääräiset luvut voivat erota Tilastokeskuksen StatFin-taulukoiden vastaavista luvuista vähäisessä määrin.
Taulukossa ovat vuodet 1995, 2000 ja vuodesta 2005 alkaen vuosittain.
HUOM: Tulonjaon kokonaistilaston tulonimikkeistöön tehtiin päivityksiä ja täydennyksiä, eikä aikasarja ole kokonaan vertailukelpoinen vuosien 1995-2013 ja 2014- välillä. Uusia tuloeriä ovat elatustuki, saatu elatusapu, verottomat apurahat ja asevelvollisten päivärahat. Maksettu elatusapu lisättiin myös maksettuihin tulonsiirtoihin veroluonteiseksi maksuksi henkilöille, jotka ovat vähentäneet elatusmaksuja verotuksessa. Elatustuki saadaan suoraan Kelan rekistereistä, mutta saatu elatusapu on johdettu elatusmaksujen maksajien verovähennystiedoista.
Tulokäsitteen päivityksillä on suurimmat vaikutukset pienituloisuusasteisiin. Esimerkiksi vuonna 2013 väestön pienituloisuusaste koko maan tasolla on päivitetyllä tulokäsitteellä 0,7 prosenttiyksikköä matalampi verrattuna alkuperäiseen. Lasten pienituloisuusasteeseen on tulopäivityksillä vielä tätäkin suurempi vaikutus, vuonna 2013 päivitetyllä tulokäsitteellä laskettu alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on 2.2 prosenttiyksikköä matalampi verrattuna alkuperäiseen.
